perin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

perin

  1. perimmäisenä, perinpänä oleva

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈperin/
  • tavutus: pe‧rin

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

etuperin, takaperin

Adverbi[muokkaa]

perin (ei vertailuasteita)

  1. todella
    Se oli perin erikoinen tapaus.

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • perin Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

perin

  1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta perä

Verbi[muokkaa]

perin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä periä
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä periä