pennalismi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pennalismi (5)
- simputus, jonka tekijöinä ovat esimiesten sijaan vertaiset; toverisorto
- (historia) 1600-luvulla muodostunut tapa, jonka mukaan uusien ylioppilaiden tuli antautua vanhempien simputuksen alaiseksi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pennalismi | – |
| genetiivi | pennalismin | – |
| partitiivi | pennalismia | – |
| akkusatiivi | pennalismi; pennalismin |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pennalismissa | – |
| elatiivi | pennalismista | – |
| illatiivi | pennalismiin | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pennalismilla | – |
| ablatiivi | pennalismilta | – |
| allatiivi | pennalismille | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pennalismina | – |
| translatiivi | pennalismiksi | – |
| abessiivi | pennalismitta | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | pennalismeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pennalismi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. simputus, jonka tekijöinä ovat esimiesten sijaan vertaiset
|
2. historia
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pennalismi Kielitoimiston sanakirjassa