penger

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

penger (49-G)

  1. maa-aineksen muodostama valli, pato
    Penkereitä rakennetaan viljelysmaiden kuivaamiseksi ja tulvavesiltä suojaamiseksi.
  2. verraten jyrkkä törmä t. reuna; myös rinteessä oleva kapeahko tasanne
  3. pientare
    Istahdin ojan penkereelle levähtämään.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈpe̞ŋːe̞r] [peηηer]

Taivutus[muokkaa]

  • Eräissä sijamuodoissa sanan taivutus on tyypin 32 tai 48 kaltainen.
Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi penger,
penkere
penkeret,
penkereet
genetiivi penkeren,
penkereen
pengerten,
penkerien,
penkereiden,
penkereitten
partitiivi pengertä,
penkerettä
penkeriä,
penkereitä
akkusatiivi penger,
penkere; penkeren,
penkereen
penkeret,
penkereet
sisäpaikallissijat
inessiivi penkeressä,
penkereessä
penkerissä,
penkereissä
elatiivi penkerestä,
penkereestä
penkeristä,
penkereistä
illatiivi penkereen,
penkereeseen
penkeriin,
penkereisiin,
penkereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi penkerellä,
penkereellä
penkerillä,
penkereillä
ablatiivi penkereltä,
penkereeltä
penkeriltä,
penkereiltä
allatiivi penkerelle,
penkereelle
penkerille,
penkereille
muut sijamuodot
essiivi penkerenä,
penkereenä,
(pengernä)
penkerinä,
penkereinä
translatiivi penkereksi,
penkereeksi
penkeriksi,
penkereiksi
abessiivi penkerettä,
penkereettä
penkerittä,
penkereittä
instruktiivi penkerin,
penkerein
komitatiivi penkerine-,
penkereine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hiekkapenger, jokipenger, kasautumapenger, laaksopenger, pengeristutus, pengerluiska, pengermurtuma, pengertie, pitkittäispenger, poikittaispenger, rantapenger, ratapenger, reunapenger, suojapenger, tienpenger, tiepenger

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • penger Kielitoimiston sanakirjassa