pelastaja
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]pelastaja (10)
- henkilö, joka pelastaa
- pelastaja jäi itse avantoon (is.fi)
- Katso, Jumala on pelastajani. (Jes. 12:2)
- sukupuolineutraali kiertoilmaus palomiehen ammatille, Suomessa v. 2023 alusta sisäministeriön suosittelema
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpelɑsˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: pe‧las‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pelastaja | pelastajat |
| genetiivi | pelastajan | pelastajien (pelastajain) |
| partitiivi | pelastajaa | pelastajia |
| akkusatiivi | pelastaja; pelastajan |
pelastajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pelastajassa | pelastajissa |
| elatiivi | pelastajasta | pelastajista |
| illatiivi | pelastajaan | pelastajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pelastajalla | pelastajilla |
| ablatiivi | pelastajalta | pelastajilta |
| allatiivi | pelastajalle | pelastajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pelastajana | pelastajina |
| translatiivi | pelastajaksi | pelastajiksi |
| abessiivi | pelastajatta | pelastajitta |
| instruktiivi | – | pelastajin |
| komitatiivi | – | pelastajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pelastaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- pelastaja Kielitoimiston sanakirjassa