peitin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

peitin (33-C)

  1. jokin, joka peittää tai jolla peitetään

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi peitin peittimet
genetiivi peittimen peittimien
peitinten
partitiivi peitintä peittimiä
akkusatiivi peitin;
peittimen
peittimet
sisäpaikallissijat
inessiivi peittimessä peittimissä
elatiivi peittimestä peittimistä
illatiivi peittimeen peittimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi peittimellä peittimillä
ablatiivi peittimeltä peittimiltä
allatiivi peittimelle peittimille
muut sijamuodot
essiivi peittimenä
(peitinnä)
peittiminä
translatiivi peittimeksi peittimiksi
abessiivi peittimettä peittimittä
instruktiivi peittimin
komitatiivi peittimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo peittime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
peitin-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

peitinhöyhen, peitinkalvo, peitinkarva, peitinsiipi, peitinsuomu

Verbi[muokkaa]

peitin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä peittää