peine

Espanja

Substantiivi

peine m. (monikko peines)

1. kampa

Verbi

peine

1. subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä peinar[luo]
2. subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä peinar
3. imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä peinar

Ranska

Substantiivi

peine f. (monikko peines[luo])

1. ahdinko, kärsimys, mielipaha, suru, tuska
2. (oikeustiede) tuomio

Liittyvät sanat

• à peine

Aiheesta muualla

• peine Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi

peine

1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä peiner
2. indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä peiner
3. subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä peiner
4. subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä peiner
5. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä peiner