paukahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
paukahtaminen (38)
- räjähtämiseen liittyväksi miellettävän äänen ilmentymä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paukahtaminen | paukahtamiset |
| genetiivi | paukahtamisen | paukahtamisten paukahtamisien |
| partitiivi | paukahtamista | paukahtamisia |
| akkusatiivi | paukahtaminen; paukahtamisen |
paukahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paukahtamisessa | paukahtamisissa |
| elatiivi | paukahtamisesta | paukahtamisista |
| illatiivi | paukahtamiseen | paukahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paukahtamisella | paukahtamisilla |
| ablatiivi | paukahtamiselta | paukahtamisilta |
| allatiivi | paukahtamiselle | paukahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paukahtamisena (paukahtamisna) |
paukahtamisina |
| translatiivi | paukahtamiseksi | paukahtamisiksi |
| abessiivi | paukahtamisetta | paukahtamisitta |
| instruktiivi | – | paukahtamisin |
| komitatiivi | – | paukahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paukahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
paukahtamis- | |
Etymologia[muokkaa]
- teonnimi verbistä paukahtaa