patologia

Wikisanakirjasta
Katso myös: patología, patológia

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

patologia (12)

  1. (lääketiede) tautioppi; oppi, jossa selvitetään tautien syitä, luonnetta ja kulkua
    Kuoleman syyn tutkimus on patologian toimialaa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑt̪oˌlogiɑ/
  • tavutus: pa‧to‧lo‧gi‧a

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi patologia patologiat
genetiivi patologian patologioiden
patologioitten
(patologiain)
partitiivi patologiaa patologioita
akkusatiivi patologia;
patologian
patologiat
sisäpaikallissijat
inessiivi patologiassa patologioissa
elatiivi patologiasta patologioista
illatiivi patologiaan patologioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi patologialla patologioilla
ablatiivi patologialta patologioilta
allatiivi patologialle patologioille
muut sijamuodot
essiivi patologiana patologioina
translatiivi patologiaksi patologioiksi
abessiivi patologiatta patologioitta
instruktiivi patologioin
komitatiivi patologioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo patologia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kasvipatologia, psykopatologia

Aiheesta muualla[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

patologia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta patologi