parkitus

Suomi

Substantiivi

parkitus (39)

parkitseminen

Ääntäminen

IPA: /ˈpɑrkit̪us/
tavutus: par‧ki‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	parkitus	parkitukset
genetiivi	parkituksen	parkitusten parkituksien
partitiivi	parkitusta	parkituksia
akkusatiivi	parkitus; parkituksen	parkitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	parkituksessa	parkituksissa
elatiivi	parkituksesta	parkituksista
illatiivi	parkitukseen	parkituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	parkituksella	parkituksilla
ablatiivi	parkitukselta	parkituksilta
allatiivi	parkitukselle	parkituksille
muut sijamuodot
essiivi	parkituksena	parkituksina
translatiivi	parkitukseksi	parkituksiksi
abessiivi	parkituksetta	parkituksitta
instruktiivi	–	parkituksin
komitatiivi	–	parkituksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	parkitukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-		konsonantti- vartalo	parkitus-

Etymologia

Tämän sana-artikkelin tietojen paikkansapitävyys on kyseenalaistettu, ja artikkeli tarvitsee tarkistamista.

Artikkelin keskustelusivulla voi keskustella epäselvyyksistä.

Kaikki tarkistettavat sivut

verbi parkita + johdin -us

Käännökset

1. parkitseminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

pakkaaja, parkitsija, parkki, parkkaamo

Yhdyssanat

parkitusaine

Aiheesta muualla

parkitus Kielitoimiston sanakirjassa