paritus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
paritus (39)
- parittaminen taloudellisen hyödyn hankkimiseksi, parittajana toimiminen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpɑrit̪us/
- tavutus: pa‧ri‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paritus | paritukset |
genetiivi | parituksen | paritusten parituksien |
partitiivi | paritusta | parituksia |
akkusatiivi | paritus; parituksen |
paritukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | parituksessa | parituksissa |
elatiivi | parituksesta | parituksista |
illatiivi | paritukseen | parituksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | parituksella | parituksilla |
ablatiivi | paritukselta | parituksilta |
allatiivi | paritukselle | parituksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | parituksena | parituksina |
translatiivi | paritukseksi | parituksiksi |
abessiivi | parituksetta | parituksitta |
instruktiivi | – | parituksin |
komitatiivi | – | parituksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | paritukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
paritus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä parittaa (parit- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. paritus
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- paritus Kielitoimiston sanakirjassa