parata

Suomi

Verbi

parata (72) (taivutus[luo])

1. tulla paremmaksi, parantua

   Siitä tulokset eivät voi paljoa parata.

   Siitä päivin Yrjö alkoi parata. (A. Swan, Tottisalmen perillinen, 1914)

2. (vanhahtava) parantaa

   ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. (Jesaja 53, Raamattu 1933/38)

   Herra paratkoon!

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑrɑt̪ɑˣ/
• tavutus: pa‧ra‧ta

Liittyvät sanat

parane pian, parantukaa pian, paree, paremmainen, paremmuus, pareta

Aiheesta muualla

• parata Kielitoimiston sanakirjassa

Italia

Substantiivi

parata f. (monikko parate[luo])

1. paraati

Verbi

parata

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiininen partisiipin perfekti verbistä parare

Latina

Verbi

parāta

1. yksikön feminiinimuoto sanasta parātus (joka on partisiipin perfekti verbistä parō)
2. monikon neutrimuoto sanasta parātus (joka on partisiipin perfekti verbistä parō)
3. monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta parātus (joka on partisiipin perfekti verbistä parō)

Verbi

parātā

1. yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta parātus (joka on partisiipin perfekti verbistä parō)