Siirry sisältöön

palte

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

palte (48-C)

  1. rinnakkaismuoto sanasta palle

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpɑlt̪eˣ/
  • tavutus: pal‧te

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi palte paltteet
genetiivi paltteen paltteiden
paltteitten
partitiivi paltetta paltteita
akkusatiivi palte;
paltteen
paltteet
sisäpaikallissijat
inessiivi paltteessa paltteissa
elatiivi paltteesta paltteista
illatiivi paltteeseen paltteisiin
paltteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi paltteella paltteilla
ablatiivi paltteelta paltteilta
allatiivi paltteelle paltteille
muut sijamuodot
essiivi paltteena paltteina
translatiivi paltteeksi paltteiksi
abessiivi paltteetta paltteitta
instruktiivi palttein
komitatiivi paltteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo palttee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
paltet-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi palttaa (heikko vartalo palta-) + johdin -e

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • palte Kielitoimiston sanakirjassa

Italia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

palle

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta palta

Ääntäminen

[muokkaa]
Tavutus
[muokkaa]
  • tavutus: pal‧te

Tšekki

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

palte

  1. (taivutusmuoto) imperatiivin moni­kon 2. per­soonan muoto verbistä pálit

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: [ˈpaltɛ]
Tavutus
[muokkaa]
  • tavutus: pal‧te