paljastava
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]paljastava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä paljastaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paljastava | paljastavat |
| genetiivi | paljastavan | paljastavien (paljastavain) |
| partitiivi | paljastavaa | paljastavia |
| akkusatiivi | paljastava; paljastavan |
paljastavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paljastavassa | paljastavissa |
| elatiivi | paljastavasta | paljastavista |
| illatiivi | paljastavaan | paljastaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paljastavalla | paljastavilla |
| ablatiivi | paljastavalta | paljastavilta |
| allatiivi | paljastavalle | paljastaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paljastavana | paljastavina |
| translatiivi | paljastavaksi | paljastaviksi |
| abessiivi | paljastavatta | paljastavitta |
| instruktiivi | – | paljastavin |
| komitatiivi | – | paljastavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | paljastava- | |
| vahva vartalo | paljastava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |