paku
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]paku (1)
- (puhekieltä) pakettiauto
- Pojat tulivat kätevästi pakulla pihaan.
- (slangia) pakistanilainen henkilö
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paku | pakut |
genetiivi | pakun | pakujen |
partitiivi | pakua | pakuja |
akkusatiivi | paku; pakun |
pakut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pakussa | pakuissa |
elatiivi | pakusta | pakuista |
illatiivi | pakuun | pakuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pakulla | pakuilla |
ablatiivi | pakulta | pakuilta |
allatiivi | pakulle | pakuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pakuna | pakuina |
translatiivi | pakuksi | pakuiksi |
abessiivi | pakutta | pakuitta |
instruktiivi | – | pakuin |
komitatiivi | – | pakuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | paku- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- paku Kielitoimiston sanakirjassa