paku
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]paku (1)
- (puhekieltä) pakettiauto
- Pojat tulivat kätevästi pakulla pihaan.
- (slangia) pakistanilainen henkilö
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paku | pakut |
| genetiivi | pakun | pakujen |
| partitiivi | pakua | pakuja |
| akkusatiivi | paku; pakun |
pakut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pakussa | pakuissa |
| elatiivi | pakusta | pakuista |
| illatiivi | pakuun | pakuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pakulla | pakuilla |
| ablatiivi | pakulta | pakuilta |
| allatiivi | pakulle | pakuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pakuna | pakuina |
| translatiivi | pakuksi | pakuiksi |
| abessiivi | pakutta | pakuitta |
| instruktiivi | – | pakuin |
| komitatiivi | – | pakuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paku- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- paku Kielitoimiston sanakirjassa
Kroatia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]paku