pako

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pako (1-D)

  1. pakeneminen, karkaaminen jostain

Ääntäminen[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pako paot
genetiivi paon pakojen
partitiivi pakoa pakoja
akkusatiivi pako; paon paot
sisäpaikallissijat
inessiivi paossa paoissa
elatiivi paosta paoista
illatiivi pakoon pakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi paolla paoilla
ablatiivi paolta paoilta
allatiivi paolle paoille
muut sijamuodot
essiivi pakona pakoina
translatiivi paoksi paoiksi
abessiivi paotta paoitta
instruktiivi paoin
komitatiivi pakoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat ja sanaliitot[muokkaa]

keskipakovoima, liikennepako, maaltapako, maanpako, pakokaasu, pakokauhu, pakomatka, pakonopeus, pakopaikka, pakopiste, pakoputki, pakoreitti, pakosalla, pakosalle, pakosarja, pakotie, pakovesi, silmäpako, valuuttapako

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pako Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pako

  1. pakka