paiskaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
paiskaaminen (38)
- teonnimi verbistä paiskata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paiskaaminen | paiskaamiset |
| genetiivi | paiskaamisen | paiskaamisten paiskaamisien |
| partitiivi | paiskaamista | paiskaamisia |
| akkusatiivi | paiskaaminen; paiskaamisen |
paiskaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paiskaamisessa | paiskaamisissa |
| elatiivi | paiskaamisesta | paiskaamisista |
| illatiivi | paiskaamiseen | paiskaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paiskaamisella | paiskaamisilla |
| ablatiivi | paiskaamiselta | paiskaamisilta |
| allatiivi | paiskaamiselle | paiskaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paiskaamisena (paiskaamisna) |
paiskaamisina |
| translatiivi | paiskaamiseksi | paiskaamisiksi |
| abessiivi | paiskaamisetta | paiskaamisitta |
| instruktiivi | – | paiskaamisin |
| komitatiivi | – | paiskaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paiskaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
paiskaamis- | |