painate

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

painate (48)

  1. kirjapainossa painettu kirja, kuva, tms.
    Painate vilisee typoja, jotka olisi ollut syytä kustannustoimittaa lopullisesta tekstistä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi painate painatteet
genetiivi painatteen painatteiden
painatteitten
partitiivi painatetta painatteita
akkusatiivi painate; painatteen painatteet
sisäpaikallissijat
inessiivi painatteessa painatteissa
elatiivi painatteesta painatteista
illatiivi painatteeseen painatteisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi painatteella painatteilla
ablatiivi painatteelta painatteilta
allatiivi painatteelle painatteille
muut sijamuodot
essiivi painatteena painatteina
translatiivi painatteeksi painatteiksi
abessiivi painatteetta painatteitta
instruktiivi painattein
komitatiivi painatteine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdettu sanasta painattaa; Hannes Tepon 1950-luvulla käyttöön ottama uudissana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

offsetpainate

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • painate Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.