painaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

painaja (10)[1]

  1. kirjapainossa painotyön tekijästä käytettävä ammattinimike, kirjanpainaja

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑi̯nɑjɑ/
  • tavutus: pai‧na‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi painaja painajat
genetiivi painajan painajien
(painajain)
partitiivi painajaa painajia
akkusatiivi painaja;
painajan
painajat
sisäpaikallissijat
inessiivi painajassa painajissa
elatiivi painajasta painajista
illatiivi painajaan painajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi painajalla painajilla
ablatiivi painajalta painajilta
allatiivi painajalle painajille
muut sijamuodot
essiivi painajana painajina
translatiivi painajaksi painajiksi
abessiivi painajatta painajitta
instruktiivi painajin
komitatiivi painajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo painaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • painaja Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10