painaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]painaja (10)
- kirjapainossa painotyön tekijästä käytettävä ammattinimike, kirjanpainaja
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpɑi̯nɑjɑ/
- tavutus: pai‧na‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | painaja | painajat |
| genetiivi | painajan | painajien (painajain) |
| partitiivi | painajaa | painajia |
| akkusatiivi | painaja; painajan |
painajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | painajassa | painajissa |
| elatiivi | painajasta | painajista |
| illatiivi | painajaan | painajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | painajalla | painajilla |
| ablatiivi | painajalta | painajilta |
| allatiivi | painajalle | painajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | painajana | painajina |
| translatiivi | painajaksi | painajiksi |
| abessiivi | painajatta | painajitta |
| instruktiivi | – | painajin |
| komitatiivi | – | painajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | painaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. kirjapainossa painotyön tekijästä käytettävä ammattinimike
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- painaja Kielitoimiston sanakirjassa