paikoin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

paikoin

  1. osassa jotakin aluetta, paikoitellen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑi̯koi̯n/
  • tavutus: pai‧koin

Liittyvät sanat[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

paikoin

  1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta paikka

Substantiivi[muokkaa]

paikoin

  1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta paikko

Verbi[muokkaa]

paikoin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä paikkoa

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • paikoin Kielitoimiston sanakirjassa