paikkauttaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]paikkauttaminen (38)
- teonnimi verbistä paikkauttaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paikkauttaminen | paikkauttamiset |
| genetiivi | paikkauttamisen | paikkauttamisten paikkauttamisien |
| partitiivi | paikkauttamista | paikkauttamisia |
| akkusatiivi | paikkauttaminen; paikkauttamisen |
paikkauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paikkauttamisessa | paikkauttamisissa |
| elatiivi | paikkauttamisesta | paikkauttamisista |
| illatiivi | paikkauttamiseen | paikkauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paikkauttamisella | paikkauttamisilla |
| ablatiivi | paikkauttamiselta | paikkauttamisilta |
| allatiivi | paikkauttamiselle | paikkauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paikkauttamisena (paikkauttamisna) |
paikkauttamisina |
| translatiivi | paikkauttamiseksi | paikkauttamisiksi |
| abessiivi | paikkauttamisetta | paikkauttamisitta |
| instruktiivi | – | paikkauttamisin |
| komitatiivi | – | paikkauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paikkauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
paikkauttamis- | |