paikannut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
paikannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä paikata
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paikannut | paikanneet |
genetiivi | paikanneen | paikanneiden paikanneitten |
partitiivi | paikannutta | paikanneita |
akkusatiivi | paikannut; paikanneen | paikanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | paikanneessa | paikanneissa |
elatiivi | paikanneesta | paikanneista |
illatiivi | paikanneeseen | paikanneisiin paikanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | paikanneella | paikanneilla |
ablatiivi | paikanneelta | paikanneilta |
allatiivi | paikanneelle | paikanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | paikanneena | paikanneina |
translatiivi | paikanneeksi | paikanneiksi |
abessiivi | paikanneetta | paikanneitta |
instruktiivi | – | paikannein |
komitatiivi | – | paikanneine |