pahe
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]pahe (48)
- paha, huono ja sopimaton tapa; moraalisesti ja konventionaalisesti paheksuttu asia
- Juoppouden pahe kalvaa kansakunnan selkärankaa!
- Homoseksuaalisuutta pidetään tätä nykyä luontaisena suuntautuneisuutena eikä paheena.
- Kirjailijan mukaan paheita täytyykin olla.
- Edes Kylli-tädille ns. pienet paheet eivät olleet täysin tuntemattomia...
- Tämähän on varsinainen paheiden pesä!
- Paheen pesä!
- Hän ajautui kaikenlaisiin paheisiin.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpɑheˣ/
- tavutus: pa‧he
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pahe | paheet |
| genetiivi | paheen | paheiden paheitten |
| partitiivi | pahetta | paheita |
| akkusatiivi | pahe; paheen |
paheet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paheessa | paheissa |
| elatiivi | paheesta | paheista |
| illatiivi | paheeseen | paheisiin paheihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paheella | paheilla |
| ablatiivi | paheelta | paheilta |
| allatiivi | paheelle | paheille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paheena | paheina |
| translatiivi | paheeksi | paheiksi |
| abessiivi | paheetta | paheitta |
| instruktiivi | – | pahein |
| komitatiivi | – | paheine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pahee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pahet- | |
Etymologia
[muokkaa]- johdettu suomen kielen adjektiivista paha
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: paheellinen