pöllähtää
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
pöllähtää (53-F) (taivutus[luo])
- päästää savua tai nostattaa pölyä kertaalleen äkillisesti, tuprahtaa
- Auton moottorista pöllähti sankka savupilvi.
- lennähtää ilmaan, pyrähtää
- ilmaantua yhtäkkiä paikalle, tupsahtaa
- pöllähtää paikalle
- hölmistyä, äimistyä
- Hän näytti hieman pöllähtäneeltä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpølːæht̪æːˣ/
- tavutus: pöl‧läh‧tää