pärähtävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
pärähtävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pärähtää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pärähtävä | pärähtävät |
| genetiivi | pärähtävän | pärähtävien (pärähtäväin) |
| partitiivi | pärähtävää | pärähtäviä |
| akkusatiivi | pärähtävä; pärähtävän | pärähtävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pärähtävässä | pärähtävissä |
| elatiivi | pärähtävästä | pärähtävistä |
| illatiivi | pärähtävään | pärähtäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pärähtävällä | pärähtävillä |
| ablatiivi | pärähtävältä | pärähtäviltä |
| allatiivi | pärähtävälle | pärähtäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pärähtävänä | pärähtävinä |
| translatiivi | pärähtäväksi | pärähtäviksi |
| abessiivi | pärähtävättä | pärähtävittä |
| instruktiivi | – | pärähtävin |
| komitatiivi | – | pärähtävine |