pälyilijä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]pälyilijä (12)
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pälyilijä | pälyilijät |
| genetiivi | pälyilijän | pälyilijöiden pälyilijöitten (pälyilijäin) |
| partitiivi | pälyilijää | pälyilijöitä |
| akkusatiivi | pälyilijä; pälyilijän |
pälyilijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pälyilijässä | pälyilijöissä |
| elatiivi | pälyilijästä | pälyilijöistä |
| illatiivi | pälyilijään | pälyilijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pälyilijällä | pälyilijöillä |
| ablatiivi | pälyilijältä | pälyilijöiltä |
| allatiivi | pälyilijälle | pälyilijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pälyilijänä | pälyilijöinä |
| translatiivi | pälyilijäksi | pälyilijöiksi |
| abessiivi | pälyilijättä | pälyilijöittä |
| instruktiivi | – | pälyilijöin |
| komitatiivi | – | pälyilijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pälyilijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. pälyilevä henkilö
|