päivystys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

päivystys (39)[1]

  1. toimintavalmius, odotteleminen; valmius vastaanottaa sovitunlaisia tehtäviä
  2. sairaalan yksikkö, joka tarjoaa välitöntä arviointia ja hoitoa
    Päivystys on oikea paikka, jos joudut vakavaan tapaturmaan tai sairautesi vaatii hoitoa heti.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpæi̯ʋyst̪ys/
  • tavutus: päi‧vys‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi päivystys päivystykset
genetiivi päivystyksen päivystysten
päivystyksien
partitiivi päivystystä päivystyksiä
akkusatiivi päivystys;
päivystyksen
päivystykset
sisäpaikallissijat
inessiivi päivystyksessä päivystyksissä
elatiivi päivystyksestä päivystyksistä
illatiivi päivystykseen päivystyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi päivystyksellä päivystyksillä
ablatiivi päivystykseltä päivystyksiltä
allatiivi päivystykselle päivystyksille
muut sijamuodot
essiivi päivystyksenä päivystyksinä
translatiivi päivystykseksi päivystyksiksi
abessiivi päivystyksettä päivystyksittä
instruktiivi päivystyksin
komitatiivi päivystyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo päivystykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
päivystys-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

lääkäripäivystys, puhelinpäivystys, päivystyshuone, päivystysleikkaus, päivystyspoliklinikka, päivystyspotilas, päivystystapaus, päivystystoimenpide, päivystysvastaanotto, päivystysvuoro, takapäivystys, yöpäivystys

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39