päivänkoitto

Suomi

Substantiivi

päivänkoitto (1-C)

1. (myös kuvaannollisesti) aamunkoitto

Ääntäminen

• IPA: /ˈpæi̯ʋænˌkoi̯t̪ːo/
• tavutus: päi‧vän‧koit‧to

Etymologia

• yhdyssana osista päivä (genetiivi) ja koitto

Käännökset

1. aamunkoitto

Ks. aamunkoitto

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• (runollinen) päivänkoi

Aiheesta muualla

• päivänkoitto Kielitoimiston sanakirjassa