päättäväisyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

päättäväisyys (40)

  1. se, että on päättäväinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpæːt̪ːæˌʋæi̯syːs/
  • tavutus: päät‧tä‧väi‧syys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi päättäväisyys päättäväisyydet
genetiivi päättäväisyyden päättäväisyyksien
partitiivi päättäväisyyttä päättäväisyyksiä
akkusatiivi päättäväisyys;
päättäväisyyden
päättäväisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi päättäväisyydessä päättäväisyyksissä
elatiivi päättäväisyydestä päättäväisyyksistä
illatiivi päättäväisyyteen päättäväisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi päättäväisyydellä päättäväisyyksillä
ablatiivi päättäväisyydeltä päättäväisyyksiltä
allatiivi päättäväisyydelle päättäväisyyksille
muut sijamuodot
essiivi päättäväisyytenä päättäväisyyksinä
translatiivi päättäväisyydeksi päättäväisyyksiksi
abessiivi päättäväisyydettä päättäväisyyksittä
instruktiivi päättäväisyyksin
komitatiivi päättäväisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo päättäväisyyde-
vahva vartalo päättäväisyyte-
konsonantti-
vartalo
päättäväisyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan päättäväinen vartalosta päättäväis- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]