päänne
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]päänne
- (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuodon possessiivimuoto sanasta pää
- (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pää
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivin yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuodon possessiivimuoto sanasta pää
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pää
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuodon possessiivimuoto sanasta pää
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pää
- (taivutusmuoto) monikon nominatiivin yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuodon possessiivimuoto sanasta pää
- (taivutusmuoto) monikon nominatiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pää
- (taivutusmuoto) monikon genetiivin yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuodon possessiivimuoto sanasta pää
- (taivutusmuoto) monikon genetiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pää
- (taivutusmuoto) monikon akkusatiivin yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuodon possessiivimuoto sanasta pää
- (taivutusmuoto) monikon akkusatiivin monikon 2. persoonan possessiivimuoto sanasta pää