pääkirja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pääkirja (9)
- (laskentatoimi) yrityksen tai organisaation keskeinen kirjanpitomuistiinpano
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpæːˌkirjɑ/
- tavutus: pää‧kir‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pääkirja | pääkirjat |
| genetiivi | pääkirjan | pääkirjojen (pääkirjain) |
| partitiivi | pääkirjaa | pääkirjoja |
| akkusatiivi | pääkirja; pääkirjan |
pääkirjat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pääkirjassa | pääkirjoissa |
| elatiivi | pääkirjasta | pääkirjoista |
| illatiivi | pääkirjaan | pääkirjoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pääkirjalla | pääkirjoilla |
| ablatiivi | pääkirjalta | pääkirjoilta |
| allatiivi | pääkirjalle | pääkirjoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pääkirjana | pääkirjoina |
| translatiivi | pääkirjaksi | pääkirjoiksi |
| abessiivi | pääkirjatta | pääkirjoitta |
| instruktiivi | – | pääkirjoin |
| komitatiivi | – | pääkirjoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pääkirja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |