ovo

Esperanto

Substantiivi

ovo (yks. akk. ovon; mon. ovoj, mon. akk. ovojn)

1. muna

Ido

Substantiivi

ovo (yksikön akkusatiivi ovon; monikko ovi, monikon akkusatiivi ovin)

1. muna

Kroatia

Pronomini

òvō n.

1. (demonstratiivinen) tämä (asia)

   Ovo je buđenje hrvatskih građana. – Tämä on herätys Kroatian kansalaisille.

   Ovo ovdje je stol, a ovo je ljepilo kojim će se lijepiti komadići papira kojeg ćete izrezati ovim nožicama.

Ääntäminen

• IPA: /'ǒʋoː/
• tavutus: o‧vo

Latina

Substantiivi

ōvō

1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta ōvum
2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta ōvum

Verbi

ovō (I) (akt. prees. inf. ovāre,ind. perf. y. 1. p. ovāvī, part. perf. ovātus) (taivutus[luo])

1. iloita
2. taputtaa jklle

Serbia

Pronomini

òvō n. (kyrillinen ово)

1. (demonstratiivinen) tämä (asia)

Sloveeni

Pronomini

ovo n.

1. (demonstratiivinen) tämä (asia)