otsikoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
otsikoiminen (38)
- teonnimi verbistä otsikoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | otsikoiminen | otsikoimiset |
| genetiivi | otsikoimisen | otsikoimisten otsikoimisien |
| partitiivi | otsikoimista | otsikoimisia |
| akkusatiivi | otsikoiminen; otsikoimisen |
otsikoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | otsikoimisessa | otsikoimisissa |
| elatiivi | otsikoimisesta | otsikoimisista |
| illatiivi | otsikoimiseen | otsikoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | otsikoimisella | otsikoimisilla |
| ablatiivi | otsikoimiselta | otsikoimisilta |
| allatiivi | otsikoimiselle | otsikoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | otsikoimisena (otsikoimisna) |
otsikoimisina |
| translatiivi | otsikoimiseksi | otsikoimisiksi |
| abessiivi | otsikoimisetta | otsikoimisitta |
| instruktiivi | – | otsikoimisin |
| komitatiivi | – | otsikoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | otsikoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
otsikoimis- | |