osuva

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

osuva (10) (komparatiivi osuvampi, superlatiivi osuvin) (taivutus[luo])

  1. (kuvaannollisesti) erityisen hyvin tilanteeseen sopiva, naseva
    osuva ilmaus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈosuʋɑ/
  • tavutus: o‧su‧va

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • osuva Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

osuva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä osua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi osuva osuvat
genetiivi osuvan osuvien
(osuvain)
partitiivi osuvaa osuvia
akkusatiivi osuva; osuvan osuvat
sisäpaikallissijat
inessiivi osuvassa osuvissa
elatiivi osuvasta osuvista
illatiivi osuvaan osuviin
ulkopaikallissijat
adessiivi osuvalla osuvilla
ablatiivi osuvalta osuvilta
allatiivi osuvalle osuville
muut sijamuodot
essiivi osuvana osuvina
translatiivi osuvaksi osuviksi
abessiivi osuvatta osuvitta
instruktiivi osuvin
komitatiivi osuvine