osuva
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]osuva (10) (komparatiivi osuvampi, superlatiivi osuvin) (taivutus[luo])
- (kuvaannollisesti) erityisen hyvin tilanteeseen sopiva, naseva
- osuva ilmaus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈosuʋɑ/
- tavutus: o‧su‧va
Käännökset
[muokkaa]1. tarkasti tilanteeseen sopiva, naseva
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- osuva Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
[muokkaa]osuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä osua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | osuva | osuvat |
| genetiivi | osuvan | osuvien (osuvain) |
| partitiivi | osuvaa | osuvia |
| akkusatiivi | osuva; osuvan |
osuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | osuvassa | osuvissa |
| elatiivi | osuvasta | osuvista |
| illatiivi | osuvaan | osuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | osuvalla | osuvilla |
| ablatiivi | osuvalta | osuvilta |
| allatiivi | osuvalle | osuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | osuvana | osuvina |
| translatiivi | osuvaksi | osuviksi |
| abessiivi | osuvatta | osuvitta |
| instruktiivi | – | osuvin |
| komitatiivi | – | osuvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | osuva- | |
| vahva vartalo | osuva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |