osoittaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]osoittaminen (38)
- teonnimi verbistä osoittaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | osoittaminen | osoittamiset |
| genetiivi | osoittamisen | osoittamisten osoittamisien |
| partitiivi | osoittamista | osoittamisia |
| akkusatiivi | osoittaminen; osoittamisen |
osoittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | osoittamisessa | osoittamisissa |
| elatiivi | osoittamisesta | osoittamisista |
| illatiivi | osoittamiseen | osoittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | osoittamisella | osoittamisilla |
| ablatiivi | osoittamiselta | osoittamisilta |
| allatiivi | osoittamiselle | osoittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | osoittamisena (osoittamisna) |
osoittamisina |
| translatiivi | osoittamiseksi | osoittamisiksi |
| abessiivi | osoittamisetta | osoittamisitta |
| instruktiivi | – | osoittamisin |
| komitatiivi | – | osoittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | osoittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
osoittamis- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- osoittaminen Tieteen termipankissa