osaton
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]osaton (34-C) (komparatiivi osattomampi, superlatiivi osattomin) (taivutus[luo])
- sellainen, jolla ei ole osaa
- sellainen, jolla ei ole osuutta jostain; ilman jätetty; vaille jäänyt
- (kuvaannollisesti) jolla ei ole omaisuutta, kotia tai perhettä; kovaonninen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈosɑt̪on/
- tavutus: o‧sa‧ton
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: osattomuus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- osaton Kielitoimiston sanakirjassa