osallisuus
}
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]osallisuus (40)
- se, että on osallisena jossakin
- tunne yhteiskunnan toiminnassa mukanaolosta
- Osallisuus on yksi terveyttä edistävä tekijä ja terveyden ja tasa-arvon edellytys. (thl.fi)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈosɑlˌlisuːs/
- tavutus: o‧sal‧li‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | osallisuus | osallisuudet |
| genetiivi | osallisuuden | osallisuuksien |
| partitiivi | osallisuutta | osallisuuksia |
| akkusatiivi | osallisuus; osallisuuden |
osallisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | osallisuudessa | osallisuuksissa |
| elatiivi | osallisuudesta | osallisuuksista |
| illatiivi | osallisuuteen | osallisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | osallisuudella | osallisuuksilla |
| ablatiivi | osallisuudelta | osallisuuksilta |
| allatiivi | osallisuudelle | osallisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | osallisuutena | osallisuuksina |
| translatiivi | osallisuudeksi | osallisuuksiksi |
| abessiivi | osallisuudetta | osallisuuksitta |
| instruktiivi | – | osallisuuksin |
| komitatiivi | – | osallisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | osallisuude- | |
| vahva vartalo | osallisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
osallisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi osallinen (vokaalivartalo osallise-) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on osallisena jossakin
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- osallisuus Kielitoimiston sanakirjassa
- osallisuus Tieteen termipankissa