osallisuus

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Osallisuus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

}

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

osallisuus (40)

  1. se, että on osallisena jossakin
  2. tunne yhteiskunnan toiminnassa mukanaolosta
    Osallisuus on yksi terveyttä edistävä tekijä ja terveyden ja tasa-arvon edellytys. (thl.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈosɑlˌlisuːs/
  • tavutus: o‧sal‧li‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi osallisuus osallisuudet
genetiivi osallisuuden osallisuuksien
partitiivi osallisuutta osallisuuksia
akkusatiivi osallisuus;
osallisuuden
osallisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi osallisuudessa osallisuuksissa
elatiivi osallisuudesta osallisuuksista
illatiivi osallisuuteen osallisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi osallisuudella osallisuuksilla
ablatiivi osallisuudelta osallisuuksilta
allatiivi osallisuudelle osallisuuksille
muut sijamuodot
essiivi osallisuutena osallisuuksina
translatiivi osallisuudeksi osallisuuksiksi
abessiivi osallisuudetta osallisuuksitta
instruktiivi osallisuuksin
komitatiivi osallisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo osallisuude-
vahva vartalo osallisuute-
konsonantti-
vartalo
osallisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan osallinen vartalosta osallis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]