oriento

Wikisanakirjasta
Katso myös: orientó, orientò

Espanja[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

oriento

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä orientar

Esperanto[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

oriento

  1. itä

Ido[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

oriento

  1. orientti, itä

Italia[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

oriento

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä orientare