onsilo
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]onsilo (2)
- (geologia) pienen jäätikön vuorenseinämään kovertama yl. takaa ja sivuilta jyrkkäreunainen kuoppa, komerolaakso
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | onsilo | onsilot |
| genetiivi | onsilon | onsilojen onsiloiden onsiloitten |
| partitiivi | onsiloa | onsiloita onsiloja |
| akkusatiivi | onsilo; onsilon |
onsilot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | onsilossa | onsiloissa |
| elatiivi | onsilosta | onsiloista |
| illatiivi | onsiloon | onsiloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | onsilolla | onsiloilla |
| ablatiivi | onsilolta | onsiloilta |
| allatiivi | onsilolle | onsiloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | onsilona | onsiloina |
| translatiivi | onsiloksi | onsiloiksi |
| abessiivi | onsilotta | onsiloitta |
| instruktiivi | – | onsiloin |
| komitatiivi | – | onsiloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | onsilo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. pienen jäätikön vuorenseinämään kovertama yl. takaa ja sivuilta jyrkkäreunainen kuoppa, komerolaakso
|