onnetar

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

onnetar (32-C)[1]

  1. onnen ja sattuman jumalatar
  2. arvonnassa voittavan arvan valitseva henkilö
    Illalla suoritetaan arpajaiset, joissa onnettarena toimii Veikko.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈonːet̪ɑr/
  • tavutus: on‧ne‧tar

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi onnetar onnettaret
genetiivi onnettaren onnetarten
onnettarien
partitiivi onnetarta onnettaria
akkusatiivi onnetar;
onnettaren
onnettaret
sisäpaikallissijat
inessiivi onnettaressa onnettarissa
elatiivi onnettaresta onnettarista
illatiivi onnettareen onnettariin
ulkopaikallissijat
adessiivi onnettarella onnettarilla
ablatiivi onnettarelta onnettarilta
allatiivi onnettarelle onnettarille
muut sijamuodot
essiivi onnettarena
(onnetarna)
onnettarina
translatiivi onnettareksi onnettariksi
abessiivi onnettaretta onnettaritta
instruktiivi onnettarin
komitatiivi onnettarine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo onnettare-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
onnetar-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • onnetar Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 32-C