onkinut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
onkinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä onkia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | onkinut | onkineet |
| genetiivi | onkineen | onkineiden onkineitten |
| partitiivi | onkinutta | onkineita |
| akkusatiivi | onkinut; onkineen | onkineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | onkineessa | onkineissa |
| elatiivi | onkineesta | onkineista |
| illatiivi | onkineeseen | onkineisiin onkineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | onkineella | onkineilla |
| ablatiivi | onkineelta | onkineilta |
| allatiivi | onkineelle | onkineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | onkineena | onkineina |
| translatiivi | onkineeksi | onkineiksi |
| abessiivi | onkineetta | onkineitta |
| instruktiivi | – | onkinein |
| komitatiivi | – | onkineine |