ompelija

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ompelija (12)

  1. henkilö, joka ompelee (työkseen)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ompelija ompelijat
genetiivi ompelijan ompelijoiden
ompelijoitten
(ompelijain)
partitiivi ompelijaa ompelijoita
akkusatiivi ompelija;
ompelijan
ompelijat
sisäpaikallissijat
inessiivi ompelijassa ompelijoissa
elatiivi ompelijasta ompelijoista
illatiivi ompelijaan ompelijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ompelijalla ompelijoilla
ablatiivi ompelijalta ompelijoilta
allatiivi ompelijalle ompelijoille
muut sijamuodot
essiivi ompelijana ompelijoina
translatiivi ompelijaksi ompelijoiksi
abessiivi ompelijatta ompelijoitta
instruktiivi ompelijoin
komitatiivi ompelijoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Abraham Kollaniuksen käyttöön ottama uudissana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

koruompelija, purjeompelija

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 430–476. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.