omatunto

Suomi

Substantiivi

omatunto (51-J)

1. (persoonallisuuspsykologia) ihmisen sisäinen käsitys oikeasta ja väärästä

   yhteiskunnallinen omatunto

2. (uskonto) kristinuskossa ihmisen sisäinen moraalitaju ja kaikille yhteinen käsitys hyvästä ja oikeasta

Ääntäminen

• IPA: /ˈomɑˌt̪unt̪o/
• tavutus: o‧ma‧tun‧to

Huomautukset

• Ei pidä sekoittaa sanaan itsetunto.

Etymologia

• yhdyssana sanoista oma ja tunto

Käännökset

1. ihmisen sisäinen käsitys oikeasta ja väärästä

azeri: vicdan bulgaria: съвест f. englanti: conscience espanja: conciencia f. ido: koncienco italia: coscienza f. japani: 良心 kroaatti: savjest f. latina: conscientia norja (bokmål): samvittighet m. norja (riksmål): samvittighet norja (nynorsk): samvit n., samvett n. puola: sumienie n.

ranska: conscience f. ruotsi: samvete saksa: Gewissen n. serbia: савест f., savest f. slovakki: svedomie n. tanska: samvittighed tšekki: svědomí n. turkki: vicdan ukraina: сумління n., совість f. uzbekki: vijdon valkovenäjä: сумленне n., совесць f. venäjä: совесть f. viro: südametunnistus, süüme

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: omatunnoton

Yhdyssanat

• omantunnonarka, omantunnonasia, omantunnonkysymys, omantunnonsyy, omantunnontuska, omantunnonvaiva, omantunnonvapaus

Idiomit

• puhdas omatunto on paras päänalunen
  1. on levollisempaa nukkua, kun omatunto ei syytä

Aiheesta muualla

• omatunto Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 4842 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa