omapäisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
omapäisyys (40)
- se, että on omapäinen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈomɑˌpæi̯syːs/
- tavutus: o‧ma‧päi‧syys
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | omapäisyys | omapäisyydet |
| genetiivi | omapäisyyden | omapäisyyksien |
| partitiivi | omapäisyyttä | omapäisyyksiä |
| akkusatiivi | omapäisyys; omapäisyyden |
omapäisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | omapäisyydessä | omapäisyyksissä |
| elatiivi | omapäisyydestä | omapäisyyksistä |
| illatiivi | omapäisyyteen | omapäisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | omapäisyydellä | omapäisyyksillä |
| ablatiivi | omapäisyydeltä | omapäisyyksiltä |
| allatiivi | omapäisyydelle | omapäisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | omapäisyytenä | omapäisyyksinä |
| translatiivi | omapäisyydeksi | omapäisyyksiksi |
| abessiivi | omapäisyydettä | omapäisyyksittä |
| instruktiivi | – | omapäisyyksin |
| komitatiivi | – | omapäisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | omapäisyyde- | |
| vahva vartalo | omapäisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
omapäisyyt- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan omapäinen vartalosta omapäis- ja suffiksista -yys
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on omapäinen
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- omapäisyys Kielitoimiston sanakirjassa