omaleimaisuus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

omaleimaisuus (40)

  1. se, että on omaleimainen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi omaleimaisuus omaleimaisuudet
genetiivi omaleimaisuuden omaleimaisuuksien
partitiivi omaleimaisuutta omaleimaisuuksia
akkusatiivi omaleimaisuus;
omaleimaisuuden
omaleimaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi omaleimaisuudessa omaleimaisuuksissa
elatiivi omaleimaisuudesta omaleimaisuuksista
illatiivi omaleimaisuuteen omaleimaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi omaleimaisuudella omaleimaisuuksilla
ablatiivi omaleimaisuudelta omaleimaisuuksilta
allatiivi omaleimaisuudelle omaleimaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi omaleimaisuutena omaleimaisuuksina
translatiivi omaleimaisuudeksi omaleimaisuuksiksi
abessiivi omaleimaisuudetta omaleimaisuuksitta
instruktiivi omaleimaisuuksin
komitatiivi omaleimaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo omaleimaisuude-
vahva vartalo omaleimaisuute-
konsonantti-
vartalo
omaleimaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan omaleimainen vartalosta omaleimais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]