oltermanni
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
oltermanni (5)
- (historia) kylän, killan tai ammattikunnan vanhin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈolt̪erˌmɑnːi/
- tavutus: ol‧ter‧man‧ni
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | oltermanni | oltermannit |
| genetiivi | oltermannin | oltermannien (oltermannein) |
| partitiivi | oltermannia | oltermanneja |
| akkusatiivi | oltermanni; oltermannin |
oltermannit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | oltermannissa | oltermanneissa |
| elatiivi | oltermannista | oltermanneista |
| illatiivi | oltermanniin | oltermanneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | oltermannilla | oltermanneilla |
| ablatiivi | oltermannilta | oltermanneilta |
| allatiivi | oltermannille | oltermanneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | oltermannina | oltermanneina |
| translatiivi | oltermanniksi | oltermanneiksi |
| abessiivi | oltermannitta | oltermanneitta |
| instruktiivi | – | oltermannein |
| komitatiivi | – | oltermanneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | oltermanni- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- oltermanni Kielitoimiston sanakirjassa