olkain
Suomi
[muokkaa].jpg)
Substantiivi
[muokkaa]olkain (33) (yleensä monikossa olkaimet)
- hihattomien vaatteiden tai asusteiden paikoillaan tai ylhäällä pysymisen turvaava usein nauhamainen osa
- Toinen esiliinan olkain on kierteellä.
- Liivin olkaimet ovat joskus kiusalliset.
- housunkannatin, henkseli (usein monikollinen)
- Olkaimet on usein vyötä parempi vaihtoehto vatsakkaille.
- olkalaatta, epoletti
- Olkain univormun olkapäillä on tarpeen perinteisistä syistä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈolkɑi̯n/
- tavutus: ol‧kain
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | olkain | olkaimet |
| genetiivi | olkaimen | olkaimien olkainten |
| partitiivi | olkainta | olkaimia |
| akkusatiivi | olkain; olkaimen |
olkaimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | olkaimessa | olkaimissa |
| elatiivi | olkaimesta | olkaimista |
| illatiivi | olkaimeen | olkaimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | olkaimella | olkaimilla |
| ablatiivi | olkaimelta | olkaimilta |
| allatiivi | olkaimelle | olkaimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | olkaimena (olkainna) |
olkaimina |
| translatiivi | olkaimeksi | olkaimiksi |
| abessiivi | olkaimetta | olkaimitta |
| instruktiivi | – | olkaimin |
| komitatiivi | – | olkaimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | olkaime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
olkain- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. hihattomien vaatteiden tai asusteiden paikoillaan tai ylhäällä pysymisen turvaava usein nauhamainen osa
|
2. housunkannatin
|
Ks. housunkannatin |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]olkain
- yksikön genetiivimuoto sanasta olka
Aiheesta muualla
[muokkaa]- olkain Kielitoimiston sanakirjassa