olettava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
olettava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä olettaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | olettava | olettavat |
| genetiivi | olettavan | olettavien (olettavain) |
| partitiivi | olettavaa | olettavia |
| akkusatiivi | olettava; olettavan | olettavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | olettavassa | olettavissa |
| elatiivi | olettavasta | olettavista |
| illatiivi | olettavaan | olettaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | olettavalla | olettavilla |
| ablatiivi | olettavalta | olettavilta |
| allatiivi | olettavalle | olettaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | olettavana | olettavina |
| translatiivi | olettavaksi | olettaviksi |
| abessiivi | olettavatta | olettavitta |
| instruktiivi | – | olettavin |
| komitatiivi | – | olettavine |