oksete

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

oksete (48-C)

  1. oksentamisen aikaansaava lääkeaine

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈokset̪eˣ/
  • tavutus: ok‧se‧te

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oksete oksetteet
genetiivi oksetteen oksetteiden
oksetteitten
partitiivi oksetetta oksetteita
akkusatiivi oksete;
oksetteen
oksetteet
sisäpaikallissijat
inessiivi oksetteessa oksetteissa
elatiivi oksetteesta oksetteista
illatiivi oksetteeseen oksetteisiin
oksetteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi oksetteella oksetteilla
ablatiivi oksetteelta oksetteilta
allatiivi oksetteelle oksetteille
muut sijamuodot
essiivi oksetteena oksetteina
translatiivi oksetteeksi oksetteiksi
abessiivi oksetteetta oksetteitta
instruktiivi oksettein
komitatiivi oksetteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo oksettee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
oksetet-

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta oksettaa (okset- + -e)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • oksete Kielitoimiston sanakirjassa