ojuri
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ojuri (6)
- maahan vettä poistavia uomia kaivava henkilö
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ojuri | ojurit |
| genetiivi | ojurin | ojurien ojureiden ojureitten |
| partitiivi | ojuria | ojureita ojureja |
| akkusatiivi | ojuri; ojurin |
ojurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ojurissa | ojureissa |
| elatiivi | ojurista | ojureista |
| illatiivi | ojuriin | ojureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ojurilla | ojureilla |
| ablatiivi | ojurilta | ojureilta |
| allatiivi | ojurille | ojureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ojurina | ojureina |
| translatiivi | ojuriksi | ojureiksi |
| abessiivi | ojuritta | ojureitta |
| instruktiivi | – | ojurein |
| komitatiivi | – | ojureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ojuri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. maahan vettä poistavia uomia kaivava henkilö
|
Ks. ojankaivaja |