ojentautua

Suomi

Verbi

ojentautua (52-F) (taivutus[luo])

1. ojentaa itsensä suoraksi
2. (kuvaannollisesti) korjata virheellinen menettelytapansa
3. (kuvaannollisesti) pyrkiä kestävästi harjoittamaan valitsemaansa toimintatapaa, linjaa tai vastaavaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈojent̪ɑu̯t̪uɑ/ tai /ˈojent̪ɑut̪uɑ/
• tavutus: o‧jen‧tau‧tu‧a / o‧jen‧ta‧u‧tu‧a

Etymologia

• verbi ojentaa (vahva vokaalivartalo ojenta- + pääte -utua)

Liittyvät sanat

• ryhdistäytyä

Johdokset

• substantiivit: ojentautuminen

Aiheesta muualla

• ojentautua Kielitoimiston sanakirjassa